Moottorin teho
Moottorin teho perustuu pyörintänopeukseen ja vääntömomenttiin. Teho -> Pyörintänopeus -> Vääntömomentti
P= 2xPii n x M n = pyörintänopeus (3000rpm)
M= vääntömomentti ()
Pii= 3.141...
P = teho
Vääntömomentti
M = F x s F = Voima
s = Voiman "etäisyys"
F = p x A p = Palamispaine
A= Männän poikkipinta-ala
Sylinterin paine työtahdin aikana riippuu
-Sisään suihkutettavan polttoaineen määrästä
-Alku lämpötila
-Palamisen ajoituksesta
Täytösaste ilmasee kuinka paljon ilmaa on sylinteriin saatu imutahdin aikana
Täytösasteen nostaminen:
-Kanavien muotoilu
-
-
Imuilman lämpötila
-Kylmä ilma sisältää runsaasti happea
*Kylmä ilma hidastaa palamista
*Kuuma ilma lisää nakutusherkkyyttä
Nakutuksen "hallinta"
-nakutuksen tunnistin
-polttoaineneen oktaaniluku
-sytytystulpan lämpöarvo
Polttoaineseoksen määrittäminen
Seossuhde määräytyy sisänimetyn ilman ja polttoaineen kertasyöttöannoksen mukaan
-mitataan sisään imetty ilma
- annostellaan polttoaine käyttötilanteen mukaan
-suuttimien aukioloajan määräytyminen
*Käyttötilanteen mukaan vähennetään tai lisätään
Sytytysjärjestelmä
Sytytysenergia W1= U1 x l1 x t1
(WI= Ensiöpuoli)
(UI= Jännitepuolan ensiökelassa) -> ensiövirta ja puolan resistanssi
(lI= ensiövirta) -> ensiö virtapiirin vastukset
(tl= ensiövirran kulkuaika) -> katkojalaite
Sytytysjohtimet
1.kuparijohto -> Häiriönpoisto välykset aina ilmavälien lähelle
2.hiilijohto -> Ei erillisiä vastuksia
3.indktiivinen johto
Sytytysjohdot siirtävät tarvittavan jännitteen (U) mahdollisimman häviöttömästi sytytystulppaan. Tarkoitukseen käytetään ajoneuvokohtaisesti: kts.kuvan alta
(^^Tulpan rakenne^^)
-mekaanista virranjakajaa ja jakajan kantta,
-täyselektronista sytytysmoduulia,
-täyselektronista suorasytytystä tai kaksoiskipinäsytytyspuolaa.
Sytytysenergian lisääminen
-Sytytyspuolan nopeus
*Kipinäluku
-> Suurtehopuolat
*Kipinäluku
-> Suurtehopuolat
-Ensiövirran kulkuaika
*Katkojalaitteen säätö
Pyörintänopeuden nosto
F= m x a
F=Voima
m= massa
a= kiihtyvyys
Männän kiihtyvyys ja nopeus lisääntyvät pyörintänopeuden kasvaessa.
-Kiertokangen vetojännitys lisääntyy
-Kiertokangen pulttien veto lisääntyy
Venttiilikoneiston edestak.liikkuvat osat
- Nostimet, paininkupit
-Venttiilit
-Työntötangot
-Keinuvivut
-Venttiilinjouset + lukkolautaset
(Venttiilikoneistossa saattaa olla kovilla kierroksilla jopa 200g!)
F=m x a
0.1kg x 10 x 150 m/s¨2 = 150kg = 150N
-Voiman suuruus riippuu massasta kiihtyvyydestä
-> edestaikaisten voimien vaikutus
- mäntä
- venttiilikoneisto
- auton alusta
M=F x s Vääntömomentti = Voima x voiman kohtisuora etäisyys vaikutuspisteestä
- Moottori -> kampikoneiston keinuvivut
- Auton alusta
- Voimansiirto -> hammaspyörät, vetoakseli, kardaani
P=M x 2pii x n Teho = Momentti x pyörintänopeus x 2pii
P= M x a x s x n x 2pii
-Voimalinja: Kytkin -> vaihteisto -> vetopyörästö ->vetoakselit (-> Napavaihde) -> pyörä
-Jousitus
-Jarrut
-Moottori
Jännitys (Sigma) = F / A
Jännitys = Voima / Poikkipinta-ala
Kappaleeseen kohdistuva veto tai puristus aiheuttaa jännityksen
-pulttiliitokset (pultin vetolujuus)
-Jousitus
-Korirakenteet (suurlujuus teräkset)
Hitausmomentti (Neliömomentti)
J=m x r"2
J=Hitausmomentti
m= Pyörivämassa
r=massakeskipisteen säde
Vauhtipyörän keventäminen
-pyritään pienentämään massakeskipisteen sädettä
-massasta ei niinkään kannata luopua, vauhtipyörän lujuuden säilyttämiseksi
.....................................
-kytkin
kytkimen välittämän tehon suuruuteen vaikuttavat
-kytkimen puristusvoima
-kitkakerroin
-kytkinpintojen lukumäärä
- kytkinlevyjen halkaisija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti