Moottorin teho

                                           Moottorin teho

Moottorin teho perustuu pyörintänopeukseen ja vääntömomenttiin. Teho -> Pyörintänopeus -> Vääntömomentti

P= 2xPii n x M                     n = pyörintänopeus (3000rpm)

                                             M= vääntömomentti ()

                                             Pii= 3.141...

                                             P = teho

1. 
   

       Vääntömomentti

 M = F x s                                F = Voima

                                                 s  = Voiman "etäisyys"

F = p x A                                 p = Palamispaine

                                                A= Männän poikkipinta-ala

         Sylinterin paine työtahdin aikana riippuu

-Sisään suihkutettavan polttoaineen määrästä

-Alku lämpötila

-Palamisen ajoituksesta

      Täytösaste ilmasee kuinka paljon ilmaa on sylinteriin saatu imutahdin aikana

   Täytösasteen nostaminen:

-Kanavien muotoilu

-

-

Imuilman lämpötila

-Kylmä ilma sisältää runsaasti happea

   *Kylmä ilma hidastaa palamista

   *Kuuma ilma lisää nakutusherkkyyttä

Nakutuksen "hallinta"

-nakutuksen tunnistin

-polttoaineneen oktaaniluku

-sytytystulpan lämpöarvo

Polttoaineseoksen määrittäminen

Seossuhde määräytyy sisänimetyn ilman ja polttoaineen kertasyöttöannoksen mukaan

-mitataan sisään imetty ilma

- annostellaan polttoaine käyttötilanteen mukaan

-suuttimien aukioloajan määräytyminen

  *Käyttötilanteen mukaan vähennetään tai lisätään

Sytytysjärjestelmä

Sytytysenergia W1= U1 x l1 x t1

(WI= Ensiöpuoli)

(UI= Jännitepuolan ensiökelassa)  -> ensiövirta ja puolan resistanssi

(lI= ensiövirta) -> ensiö virtapiirin vastukset

(tl= ensiövirran kulkuaika) -> katkojalaite

Sytytysjohtimet

1.kuparijohto -> Häiriönpoisto välykset aina ilmavälien lähelle

2.hiilijohto -> Ei erillisiä vastuksia

3.indktiivinen johto

Sytytysjohdot siirtävät tarvittavan jännitteen (U) mahdollisimman häviöttömästi sytytystulppaan. Tarkoitukseen käytetään ajoneuvokohtaisesti: kts.kuvan alta

                                                (^^Tulpan rakenne^^)

-mekaanista virranjakajaa ja jakajan kantta,

-täyselektronista sytytysmoduulia,

-täyselektronista suorasytytystä tai kaksoiskipinäsytytyspuolaa.

Mekaaninen virranjakaja

Täyselektroninen sytytysmoduuli

Täyselektroninen suorasytytys tai kaksoiskipinäsytytyspuola

Sytytysenergian lisääminen

-Sytytyspuolan nopeus

   *Kipinäluku

-> Suurtehopuolat

-Ensiövirran kulkuaika

    *Katkojalaitteen säätö

       Pyörintänopeuden nosto

                 F= m x a                

F=Voima

m= massa

a= kiihtyvyys

Männän kiihtyvyys ja nopeus lisääntyvät pyörintänopeuden kasvaessa.

-Kiertokangen vetojännitys lisääntyy

-Kiertokangen pulttien veto lisääntyy

Venttiilikoneiston edestak.liikkuvat osat

- Nostimet, paininkupit

-Venttiilit

-Työntötangot

-Keinuvivut

-Venttiilinjouset + lukkolautaset

(Venttiilikoneistossa saattaa olla kovilla kierroksilla jopa 200g!)

F=m x a

0.1kg x 10 x 150 m/s¨2 = 150kg = 150N

-Voiman suuruus riippuu massasta kiihtyvyydestä

-> edestaikaisten voimien vaikutus

- mäntä

- venttiilikoneisto

- auton alusta

M=F x s    Vääntömomentti = Voima x voiman kohtisuora etäisyys vaikutuspisteestä

- Moottori -> kampikoneiston keinuvivut

- Auton alusta

- Voimansiirto -> hammaspyörät, vetoakseli, kardaani

P=M x 2pii x n      Teho = Momentti x pyörintänopeus x 2pii

P= M x a x s x n x 2pii

-Voimalinja: Kytkin -> vaihteisto -> vetopyörästö ->vetoakselit (-> Napavaihde) -> pyörä

-Jousitus

-Jarrut

-Moottori

Jännitys (Sigma) = F / A

Jännitys = Voima / Poikkipinta-ala

Kappaleeseen kohdistuva veto tai puristus aiheuttaa jännityksen

-pulttiliitokset (pultin vetolujuus)

-Jousitus

-Korirakenteet (suurlujuus teräkset)

Hitausmomentti (Neliömomentti)

J=m x r"2

J=Hitausmomentti

m= Pyörivämassa

r=massakeskipisteen säde

Vauhtipyörän keventäminen

-pyritään pienentämään massakeskipisteen sädettä

-massasta ei niinkään kannata luopua, vauhtipyörän lujuuden säilyttämiseksi

.....................................

-kytkin

kytkimen välittämän tehon suuruuteen vaikuttavat

-kytkimen puristusvoima

-kitkakerroin

-kytkinpintojen lukumäärä

- kytkinlevyjen halkaisija

Moottorin kokoonpano

Moottorin osien tarkistus 
- Sylinteriryhmä huolellinen öljykanavien pesu
-> vettä kanaviin ja tarkistaa että jokaisesta kanavasta tulee + paineilma.
- Sylinterin kuluneisuus -> yleensä ylhäältä kuluu enemmän männänrenkaiden kohdalta
-> Helmavälys
    -> Ylikokoporaus, 0,5mm yleensä seuraava koko.
    -> Hoonaus renkaille.
Usein nykyautoissa sylintereissä kromi pinnoite, joten ei voi hoonata, (kuiva putki) -> Erittäin mutta halutessaan voi putkittaa.

-Runkolaakeripesäkkeet
Pesäkkeen mitta (ja linja)
Kampiakselin halkaisija
Laakerin vahvuus
Pesäkkeen halkaisija

Kannen tasopinta (laani)
-> Pitää tasohioa jos esimerkiksi liekkirenkaan kohdalla on kuluma

Kierteet ja katkenneet pultit

Tiivistepintojen puhdistus yms.

Sylinteriryhmä (märkäputki)
Jäähdytysneste virtaa putkien ulkopuolella.
- Sylinteriputkien ''korkeus'' lohkon tasoon nähden.
Nokka-akselin laakerit
Tasapaino akseleiden laakerit
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Kasaaminen
- Kampiakseli
       Mittatarkastus
     - Kiilloitus -> Kaulan pinta menee ''tukkoon''
     - Hionta -> pitää muistaa laittaa oikean kokoiset laakeri
     - Suoruuden tarkastus
     - Päittäislaakerin pinta -> kytkintä painettaessa päittäislaakerille tulee raskain kuormitus, eli           akselinsuuntainen voima vaikuttaa. Jos vaikka virittäessä vaihdetaan isompaa kytkintä niin laakerille tulee vielä isompi voima.
     - Runkolaakeriin tulee säteen suuntaiset voimat
- Öljykanavat puhtaaksi
- Tasapainotus
- Silmälaakeri ->
- Särötarkastus
------------------------------------------------------------------------------------------------------------Sylinterikansi
Kansivalu
   -Pinnan suoruus
   - Märkäputki ryhmässä pitää mitata putken korkeus ennen tasohiontaa.
   - Öljykanavat
   - Ohjaimet
   - Venttiili-istukat
   - Nokka-akselin laakerointi
   - Kierteet ja pultit
   - Etukammiot
   - Vesipainekoe (=särötarkastus)
--------------------------------------------------------------------------
Venttiilikoneisto
- Venttiili
- Ohjain + kuluneisuus + kiinnitys (jos venttiileitä on mennyt soikeeks, tarkista ohjaimet, ettei ole säröjä kanavassa.)
- Venttiilivarren kumit
- Paininkupit
- Keinuvivut
- Nokka-akseli
     -Laakeripinnat
     - Nokkien kuluneisuus


Venttiilien säätö

-vaihtoehdot
*ruuvisäätö (työntötanko, keinuvipu)
*palasäätö (paininkuppi)
*hydraulisäätö
*kiinteät paininkupit

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mäntä
- Mitta -> helmavälys
- Rengasurat
- Leikkautumat
- Nakutusjäljet
- Kiinnitys
   *Männäntappi
   ** Lukitus
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiertokanki
Kiertokanki
Kiertokanki
- Helan välys
- Tasapainotus
  * Kaikki kanget saman painosia
  ** Painopiste samassa kohdassa
--------------------------------------------------------------------------------
Jakopää
- Hihnajakopää
- Ketjujakopää
  * kiristin
  ** laahain
- Öljypumppu
  * pumppuelementtien pinnat
  ** paineventtiilin jousi
  *** imuputken sihti
Öljyn paine 1-5kbar
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Osat ja hilppeet

-Osien, pulttien ja ruuvien (yms) JÄRJESTYS
-Varaosien tilaus
-Uusien osien tarkastus  
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sylinteriryhmä

-Runkolaakeri paikalleen + Pultit kiinni (Momenttiin)
-Kiertokangen laakerit paikalleen (Mittaukset [Laakeri välykset])
-Kampiakseli paikalleen
    *Öljyä laakeri pintoihin
-Päittäislaakerit paikalleen
    *Päittäisvälyksen tarkastus
-Kampiakselin pyöritys
-Männän kiinnittäminen kiertokankeen (Pyörimis suunnan näkee (jakopäästä,nokka-akselista)
   *Puristussovitteinen tappi
   **Uiva tappi
 -Männänrenkaiden asentaminen mäntään
   *Todetaan että renkaat ovat sopivat (Koko jne.)
   **Uraleveyden toteaminen (Uran putsaus, alumiini pitää paistaa..)
   ***Renkaat luonnollisesti oikein päin mäntään (TOP-merkintä)
   ****Männänrengaspannalla renkaat varovaisesti mäntään
 -Männän asentaminen sylinteriin
   *Öljyä renkaisiin, laakereihin ja männäntappiin (vaurioiden estämiseksi)
   **Männänrenkaiden päät ovat hajasijoitettu mäntään (Tiivistyksen vuoksi)
 - 1,4 mäntä kiinni (tarkistus) 2,3 mäntä (tarkistus)
 - männän yläpuolelle jäävän tilan mittaus, tilan jäädessä liian pieneksi näkyy moottorin käynnissä


Sylinterikannen kiinnitys

-esivalmistelut
     *venttiilien säätö (jos mahd.)
     *imu- ja pakosarjan kiinnitys?
     *nokka-akseli/t oikeaan asentoon (pakoasento)
     *männät (kampiakseli myös "pakoasentoon")
     *kannen ohjauspinnat paikoillaan
     *tasopinnan puhdistukset
     *kannen tiiviisteen tarkistus
           **oikea tiiviste jne.
           ** oikein päin (Top-merkintä tai vastaavaa)
           ** kannentiivisteen vahvuus oikea
  -kannen asennus paikoilleen
     *kannen nosto paikalleen siten, että asettuu täydellisesti ohjauspinnoille                          "loksahtaen paikalleen"
  -pultit kevyesti öljyttyinä paikalleen
      *aluslevyt
      *pikkupultit
-kiristys ohjeen mukaan -> yleinsä keskeltä reunoille (puristetaan ilmat pois)
      *momenttikiristys -> loppuveto yhtäjaksoisesti
      *astekiristys: 1-vaiheen jälkeen lähtömerkki

Jakopään laitto ilman ohjetta

-Nokka-akselin ajoitus ilman ohjetta
  A 
-moottorissa 1 nokka-akseli
  *1. mäntä (1) ykk
  *2. Nokka-akselin sytytysasentoon
   B
  *3. ajoitus nokka-akselin noston avulla (kts. www.isokivijärvi.com)
-periaate: nokka avaa venttiiliätietyn millimäärän kampiakselin tietyllä astemäärällä   
    
    Nokka-akselin ajoituksen tarkastus

1. 1 mäntä ykk
2. hihnapyörän merkki (ykk)
3.tasoitetaan venttiilin välykset
  -ruuvisäädöllä
  -palasäädön tasaus välysmitalla (imuvälys 0.25, pakovälys 0.40)  
4. kierretään kampiakselia pyörimissuuntaan, kunnes pakovälys menee kiinni -> merkki hihnaan
5. kierretään kampiakselia vasten pyörimissuuntaa, kunnes imuvälys menee kiinni -> merkki hihnaan
6. kierretään kampiakseli takaisin yläkuolokohtaan 
7.Jos jako on paikallaan ovat p ja i merkit yhtä kaukana (samassa kulmassa)  \l/


kampiakselin lukitus
merkit hihnaan
hihnan vaihto
kiristys
lukitus tappi pois
momentti kiristys
tarkistetaan venttiilit,männän asento jne.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Viritystekniikan tehtävä
                                                                             E = Puristus suhde
Moottorin iskutilavuus        2000ccm                    Vi = iskunpituus
Puristussuhde                    10                               Vp = palotilan tilavuus
Iskunpituus                         85mm

Paljonko on sylinterin halkaisija? = 58,8 cc

Palotilan tilavuus?  =  Palotilan tilavuus=     Vi         =       8,5    
                                                                    E -1              10 -1

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------