Sytytysjärjestelmä

Puolat
Periaate kaikissa sytytyspuolissa on sama: akun matala 12 voltin jännite pitää muuntaa korkeaksi kilovolttijännitteeksi. Nykyisissä autoissa jopa 45 000 volttiin. Jännite siis muunnetaan moninkertaisesti suuremmaksi.

Yksittäiskipinäpuola:
järjestelmän tunnistaa siitä, että jokaisen tulpan kohdalla on oma puola. Yleensä puola on tulpan päällä ja sen voi vetää kumitiivisteineen pois

Yksikipinäpuola:
 johdot lähtevät jokaiselta tulpalta erikseen ja yhdistyvät kaikki pyörivään virranjakajaan.

Kaksoiskipinäpuola:
puolat ovat sijoitettu pareittain kahta sylinteriä kohden.

Puolat kytkentäkaavioina

Yksittäiskipinä-, yksikipinäpuolan eli suorasytytyspuolan, sytytyspuolan tai sauvasytytyspuolan ja Kaksoiskipinäsytytyspuolan rakenne.

Ensiökäämi: kuparilangasta, joka on paksumpaa kuin toisiokäämin lanka. Käämi itsessään on kuitenkin lyhyempi kuin toisiokäämi, eli: sillä on vähemmän kierroksia kuin toisiokäämillä.

Toisiokäämi: on myös kuparilangasta, mutta se on ohuempaa kuin ensiökäämin kuparilanka. Toinen merkittävä ominaisuus on, että johdinkierrosten lukumäärä verrattuna ensiökäämiin, on huomattavasti suurempi.

<--Suorasytytyspuolan rakenne

Eristysmassa: Kaikissa puolissa (paitsi suurtehopuolissa) käytetään epoksihartsia. (Suurtehopuolat ovat yleensä öljytäytteisiä.) Koska epoksihartsista tulee juoksevaa vasta erittäin korkeassa lämpötilassa, on sytytyspuolan täyttö valmistuksessa erittäin tärkeää, koska eritysmassaan ei saa muodostua ilmakuplia, ja komponentit joutuvat alttiiksi suurelle lämpökuormitukselle.

Rautasydän: on puolan tärkeimmistä osista. Rautasydämen tärkein hyöty on se, että se vahvistaa sytytyspuolan sisään muodostuvan magneettikentän heti kun siihen johdetaan virta. Energia varastoidaan magneettikenttään. Niin kauan kuin ensiövirtaa ei katkaista, puhutaan tässä yhteydessä, että puola lataa.

  <-- Kaksoiskipinäsytytyspuolan rakenne

Suurjänniteliitäntä: Tämän avulla sytytysjännite johdetaan sytytystulpalle, jossa tapahtuu kipinänläpilyönti.

Virranjakaja- ja sytytyspuolamoduulissa sytytysjännite ohjataan sytytysjohtojen avulla sytytystulppiin. Kuten jo termikin virranjakajasytytyspuola kertoo, tähän ei tarvita enää lisäksi virranjakajaa. Suorasytytyspuolat ovat suoraan sytytystulpilla. Sytytysjohto tarvitaan tällöin vain, jos sytytyspuola tuottaa sytytysenergiaa toiselle sytytystulpalle.

puristuspaineiden mittaus

Puristuspaineiden mittauksella mitataan yläkuolokohdan paine ja todetaan vuotaako sylinteri. Sylinterissä oleva mäntä voi olla väljä jolloin männän ja sylinterin välistä vuotaa. Imu- tai Pakoventtiilistä voi vuotaa ja jossain tapauksessa sylinterin ja sylkynkannen välinen tiiviste voi olla palanut ja sieltä karkailee. Bensa käyttöisessä paineet noin. 10-15 bar, Dieselissä noin. 20-25 bar.

Mittaaminen

Bensa käyttöisessä:
- Sytytystulppa irti ja sinne tungetaan puristuspainemittarin holkki.
 -Seoksen syöttö ja jännite puolille katkaistaan.
Sitten käytetään moottoria kunnes mittarin neula on piirtänyt käyrän ja pysähtyy. Tämä toistetaan jokaiselle sylkylle.

Diesel käyttöisessä:
-Tungetaan Dieselille tarkoitettu puristusmittari ruiskutustulpasta ja muuten sama menetelmä kuin bensamoottorissa